19.1.2017

9. Esikoinen

Tiana piti kovasti heidän uudesta kodistaan. Kaikki arkiaskareet olivat nyt paljon helpompia.

Tiana ja Esa viettivät rauhallista koti-iltaa, kun Tianaa alkoi kovasti supistella.
"Mutta laskettuun aikaan on vielä kaksi viikkoa", Esa ihmetteli. "Ne ovat varmaan vain harjoitussupistuksia, niin tässä kirjassa sanotaan".
Mutta Tiana oli toista mieltä ja sanoi, että heidän olisi lähdettävä heti sairaalaan.

Heidän synnytyslääkärinsä tuli pihalle asti heitä vastaan. Esa oli melkoisessa paniikissa.

Eikä Tianakaan kovin luottavaisin mielin ollut...

Esan lapsellinen luonne riistäytyi välillä käsistä. Nytkin hän lähti yhtäkkiä juoksemaan sisälle sairaalaan, kun tajusi, että tv:stä tulisi lastenohjelmia.

Synnytyslääkäri jäi vain seisoskelemaan ulos, eikä Esastakaan kovin paljoa hyötyä ollut, joten Tiana joutui ottamaan ohjat omiin käsiinsä. Hän kävi ilmoittautumassa vastaanottovirkailijalle. Taustalla oleva nainen oli hieman tuohtunut etuilusta, kyllä hänen korvatulehduksensa oli paljon tärkeämpi.

Kun Tiana kävi ilmoittautumassa, alkoi tapahtua. Hänet ohjattiin synnytyssaliin ja Esa seurasi paniikissa vierestä, kun (hyvin väsyneen oloinen) lääkäri alkoi sörkkiä hänen vaimoaan.

 Eh... Jos annettaisi sen pumpun olla ihan omalla paikallaan?

Vihdoin, pitkän ja piinallisen synnytyksen jälkeen Tiana kuuli vauvan itkua.

 Hän oli synnyttänyt pienen pojan! Porkkanan syönti siis kannatti. Lapsen nimeksi tuli Benjamin.

Tiana ja vauva pääsivät heti seuraavana päivänä kotiin. Tuoreet vanhemmat eivät voineet irroittaa silmiään pienokaisesta.

Syntymätodistus pääsi kunniapaikalle lastenhuoneeseen.

Tiana ja Esa päivittivät heti Simbookin ja muut sosiaaliset mediat. "Tässä tuoreet ja onnelliset vanhemmat, poika tuli!" he kirjoittivat.

Tiana ja Esa olivat vuorotellen hoitamassa poikaansa, jolta ei ainakaan huomiota puuttunut. 

Esa ja Tiana olivat saaneet häälahjaksi teekeittimen ja se tulikin nyt tarpeeseen, teekupposen ääressä oli mukava hengähtää lapsenhoidon lomassa.

Tianaa ja Esaa oli peloteltu raskaasta vauva-arjesta, mutta se ei tuottanut vaikeuksia. He molemmat olivat myös päässeet hieman rentoutumaan ja käyneet parturissa.

Eräänä iltana Esan sisko Riikka soitti ja kysyi, voisiko tulla käymään. Esa suostui tyytyväisenä, hän ei ollut nähnyt siskoaan pitkiin aikoihin. Mutta Riikkaa ei kiinnostanut edes hänen veljenpoikansa, vaan hän ryösti heiltä vip-sangon!

Kun Esa tajusi, mitä tapahtui, hän käski siskonsa painua sinne missä pippuri kasvaa. 

Ja pian vietettiinkin jo Benjaminin 3-vuotis syntymäpäivää! Hän sai taaperoluonteenpiirteekseen enkelimäinen. Olin suoraan ajatellut, että Benjaminille tulisi mustat hiukset, joten oli aika yllätys, kun hän perikin Travis-vaarinsa vaalean kuontalon!

Tämä parivaljakko oli niin suloinen yhdessä! Esa rakasti poikaansa ja halusi viettää tämän kanssa kaiken mahdollisen ajan.

Toki myös Tiana rakasti poikaansa suuresti, ja Benjamin juoksikin aina ensin äidin syliin, jos oli nähnyt pahaa unta.

Tianan kunto oli päässyt hieman repsahtamaan raskauden aikana, ja hän oli taas hiljalleen aloittanut kuntoilun. Mutta alku on aina vaikea.

Heidän arkensa täyttyi Benjaminin hoidosta ja töissä käynnistä.

Heidän aamunsa olivat rauhallisia. Esa opetti lapselleen elämän perusasioita ja Benjamin kuunteli tarkkaavaisesti. Tianan täytyi kuitenkin nousta pöydästä kesken kaiken, sillä...

... Ruoka oli alkanut yököttämään kovasti. Hän juuri ja juuri ennätti vessaan ajoissa.

 Voisikohan olla... Hän mietti ja teki raskaustestin. Ja niinhän se oli, hän oli raskaana!

 Esan naama venähti taas, kun Tiana meni kertomaan hänelle uutiset.

Esa oli ehkä hieman hidas... Pian hän kuitenkin hymyili ja alkoi selittämään Benjaminille, että tämä saisi pikkusiskon tai -veljen.

Ja pian Tianan maha alkoikin pyöristyä. Hän hehkui, tämä raskaus vaikutti paljon helpommalta kuin ensimmäinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti