12. Kuumat paikat

Viivi oli herännyt painajaiseen. Hän ei muistanut unta kunnolla, mutta Tiana oli ollut siinä. Viivi toivoi joka aamu, että äiti olisi jo paremmassa kunnossa.

Benjamin sai monesti käyttää kaiken luovuutensa siskonsa piristämiseksi ja lopulta aina saikin hymyn siskonsa huulille.

Benjamin oli sisaruksista vanhempi, eikä ollut niin huolissaan äidistään. Hän luotti siihen, että sairaalassa työskentelevä isä saisi Tianan kyllä parannettua.

Benjamin oli ahkeroinut läksyjen parissa ja saikin vihdoinkin ensimmäisen kympin! Hän juoksi innoissaan kotiin, nyt hän voisi piristää äitiään hyvällä numerolla.

Viivikin yritti olla murehtimatta tilannetta liikaa ja suuntasi energiansa sen sijaan vanhempiensa auttamiseen. Hän oli reipas tyttö ja huolellinen kotiapuri.

Sisaruksista oli toisilleen seuraa, mutta he myös auttoivat toisiaan kiltisti.
"Hei Ben, auta mua vähän näissä kertolaskuissa", Viivi pyysi veljeltään läksyjä tehdessä.

"No koita laskea itse, mulla on omiakin läksyjä", häntä ärsytti välillä, kun koulussa kaikki kysyivät häneltä aina vastauksia.

"No mut sä oot niin fiksu, mä voin sit siivota sun huoneen", Viivi aneli. 

"Ai, no okei, voin mä auttaa", hän vastasi hyvillään, tämä oli hänelle parempi sopimus.

Tiana ei ollut edelleenkään kovin hyvässä kunnossa ja sen huomasi. Hän ei edes suostunut syömään ruokapöydässä muiden kanssa.

Ja hän aiheutti myös konkreettisempiakin ongelmia.

"Ööm kulta, mihin meidän rahat on kadonnu, ajattelin maksaa laskuja..?", Esa kysyi varovasti vaimoltaan.

"Kone meni rikki, kutsuin hätäkorjaajan.", Tiana töksäytti.

"Aha, selvä. Mistäs me nyt repäistään kaks tonnia?" Esa kysyi ärtyneesti. Mutta Tiana oli jo portaikossa.

Seuraavat pari päivää Esa vietti tiiviisti puutarhassa, keräten kaiken sadon ja myi sen sitten torilla. Ja niin he saivat taas rahat laskuihin.

Vaikka Viivi ei ollut vielä saanut omaa kymppiään, ei hänkään tyhmä ollut. Hän halusi tulla lapsineroksi ja useimmiten voittikin veljensä shakkipelissä.

"En jaksa tuhlata aikaani tuollaisiin hössötyksiin, mä meen tekemään läksyjä", Benjamin tokaisi yhden hävityn pelin jälkeen.

Kun veljeä ei huvittanut pelata, Viivi teki erilaisia kokeita kemistinpöydällä. Se oli tarkkaa puuhaa.

Ajan kuluessa Tiana oli vihdoin alkanut piristyä. Nyt hän jaksoi jo innostua töistäkin ihan uudella tarmolla. Eräänä päivänä hän sai myös ylennyksen, kaikkien yllätykseksi. Pro-pelaajaksi pääseminen toi uutta potkua töihin.

Tiana kiinnitti myös lapsiin enemmän huomiota, vaikka vielä viihtyikin kotivaatteissaan. Viivi oli ikionnellinen äitinsä muutoksista.

Benjamin oli yhtä sosiaalinen kuin ennenkin, mutta oli nyt monesti vetäytynyt talon hiljaisimpaan nurkkaan puhumaan kännykkäänsä. Viivi kiusasi Beniä ja sanoi hänen puhuvan tytölle, mutta sitä Ben ei ainakaan myöntäisi! Hän oli myös kasvattanut hiuksiaan ja piti uudesta tyylistään, hän ajatteli näyttävänsä vanhemmalta.

Esa oli keskittänyt kaiken energiansa töihin ja oli vihdoin saanut haluamansa ylennyksen, hän oli nyt lähihoitaja. Nyt hän pystyi muun muassa kuvaamaan potilaan kehon ja potilaana oli jälleen kerran Benjaminin ystävä Oskari.

Lisäksi Esa pystyi antamaan rokotteen ja kuvaamaan potilaan röntgenlaitteella.

Esan ja Tianan suhde oli alkanut piristyä huomattavasti.

"Olen kaivannut sinua", Esa mutisi suudelmien välistä.

Tiana tunsi pitkästä aikaa olevansa oma itsensä. Hän muutti hiustyyliään ja uskalsi jopa ihmisten ilmoille shoppailemaan.

Ja hän huomasi, ettei ollut menettänyt kauneuttaan mihinkään.

Perheen kannustuksen lisäksi häntä oli auttanut urheilu. Vihdoinkin hänellä olisi aikaa kunnon salitreeniin.

Eräänä iltana Viivi oli jälleen tekemässä kokeita, mutta jokin meni vikaan. Maljasta löyhkäävä aine sai Viivin ihan pökkyrään. Hän ei meinannut huomata, että kemistinpöytä oli syttynyt tuleen.

Pian pöytä roihusi liekeistä! Silloin Viivikin tajusi siirtyä kauemmas, vaikka pökkyrässä oli lähinnä suuttunut keskeytyneestä kokeesta.

Miten Viivin käy, saadaanko palo sammutettua ajoissa?